Tutkimus
Kaupunkitutkimus on monitieteinen tutkimusala, jossa tutkitaan kaupunkien fyysisten tilojen ja sosiaalisten rakenteiden muutoksia, kaupunkitilojen merkityksiä sekä kaupunkikehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja toimenpiteitä. Näitä ovat esimerkiksi taloudellinen kehitys, sosiaalinen kerrostuneisuus ja eriarvoisuus, demokraattisuus, käytäntöjen sukupuolittuneisuus, etnisyyden merkitykset ja erityyppiset toimijanäkökulmat.
Kaupunkitutkimusta tehdään Turussa useassa Turun yliopiston ja Åbo Akademin tiedekunnassa ja laitoksessa:
Arkeologiassa keskeisiä tutkimusteemoja ovat mm. keskiaikainen rakentaminen ja kaupunkikuva sekä kaupungin perustaminen ja kehitys laajemmassa historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa.
Itä-Aasian tutkimukseen sisältyy kaupunkeihin liittyvää tutkimusta etenkin Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Tarkempia tutkimusteemoja Kiinan osalta kaupunkihallinnon katastrofinhallinta, kestävä kaupunkikehitys, ekokaupungit sekä kaupunginosien hallinto, ja Korean osalta nykyajan yhteiskunta ja kaupunkialueiden kulttuuriset merkitykset.
Julkishallinnon (Åbo Akademi) keskeisiä tutkimusteemoja ovat paikallishallinto, demokratia ja osallistuminen, kestävän kehityksen hallinta kaupunkiseuduilla, ruotsinkielinen vähemmistö sekä vertaileva hallinnon tutkimus.
Kansatieteessä tehtävä kaupunkitutkimus keskittyy kaupunkilaiseen elinympäristöön, arkeen ja elämäntapaan.
Kasvatustiede tarjoaa rajapintoja kaupunkitutkimukseen opetuksen ja koulutuksen ilmiöiden (mm. “koulushoppailu”) sekä niihin liittyvien politiikkatoimien vaikuttaessa monin tavoin sekä suoraan että välillisesti kaupunkialueiden kehitykseen.
Kaupunkiekologia tutkii eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia prosesseja kaupunkiympäristöissä.
Kulttuurihistoriassa on monipuolista kaupunkeihin liittyvää tutkimusta, määrittävinä teemoina esimerkiksi kaupunkien kulttuurinen merkitys globaalisti, eurooppalaisen kaupungin ”erityistie”, ajallinen kaari antiikista nykypäivään sekä menneisyyden läsnäolo kaupungeissa.
Maantiede, erityisesti kaupunkimaantiede, toteuttaa kaupunkeihin liittyvää tutkimusta laaja-alaisesti, aiheina esimerkiksi kaupunkiuudistukset ja kaupunkien vetovoiman parantaminen, kaupunkitilan juridinen sääntely, pelon kulttuuri ja kaupunkien turvallisuustilanteen parantaminen, kaupunki-ilmaston muutokset ja vaikutukset ilmanlaatuun sekä kehitysmaiden kaupunkien ongelmat.
Sosiaalipolitiikassa ja sosiaalityössä kaupunkiaiheet liittyvät etenkin asukkaiden hyvinvointiin ja toimeentuloon. Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen ja segregaatio, köyhyys, syrjäytyminen ja asunnottomuus.
Sosiologiassa kaupunkeihin liittyviä tutkimusteemoja ovat mm. asumispreferenssit, naapuruussuhteet kaupungissa, kuluttamisen tai kulutuskulttuurin erot, kaupungin alakulttuurit ja asumisen sosiaalinen turvallisuus tai turvattomuus.
Talousmaantieteessä suuri osa tutkimusta koskee tavalla tai toisella urbaaneja prosesseja. Esimerkkejä tutkimusaiheista ovat kaupan sijainti ja kulutustilat, kuluttajakäyttäytymisen muutos, toimialaklusterit, kaupunkien brändäys, sekä kaupunkien kehitys globaalissa etelässä.
Tulevaisuuden tutkimuksessa suuri osa tutkimus- ja koulutushankkeista liittyy suoraan tai välillisesti kaupunkien tulevaisuuteen ja kestävään kehitykseen.
Yleisen historian ja Suomen historian tutkimuskohteet liittyvät usein kaupunkimaiseen ympäristöön ja urbaaneihin ilmiöihin. Esimerkkejä tutkimuskohteista ovat historiallinen tilallisuus (kaupunkisuunnittelu, kaupunki elettynä tilana), tieteen, tiedon ja asiantuntijuuden historia (kaupunki arviointi- ja muutoskohteena, kaupunki tiedon tuottamisen paikkana, näyttelymedia ja museot) sekä kaupunkiyhteisöt ja urbaanit ilmiöt (erilaiset kaupunkilaiset, monikulttuurisuus, siirtolaisuus, matkailun historia ja (lemmikki)eläimet).